Tänään tapahtui kauheita,
vaikka tuntuikin myöhemmin mukavemmalta.
Sitä en myönnä,
sakset jonnekin työnnä!

Syliin otettiin väkisin,
nips-naps tassuihin.
"Kynnet pois,
kun jo ois",
mami sanoi,
ja nips-naps vaikka minä anoin.

Sessankin kynnet menetti,
kynnet lattialta etti.
Ei voinut enää niitä pelastaa,
mutta ne kasvavat uudestaan!

Ainut vihollinen,
nyt olen vihainen!
Tässä kuva siitä,
ei se tunnetta kuvaamaan riitä.